© 2017 Suomen Kansanparantajaseura ry

PERINTEINEN KUPPAUS

Suomessa verikuppaus on aina ollut suositumpaa kuin kuppauksen toinen muoto, kuivakuppaus. Kuppareita on toiminut Suomessa ainakin keskiajalta lähtien. Kuppaus erottui muista kansanparannuksen hoitomenetelmistä paitsi työmenetelmänsä puolesta, myös siksi, että kuppareita oli lähes joka kylässä. Kuppaus perustui hyvin pitkälti tekniikkaan ja käsillä parantamiseen.

 

Sotien jälkeinen kaupungistuminen oli murroskohta, jolloin kuppauksen pelättiin katoavan maastamme. Onneksi näin ei käynyt ja viime vuosina kuppauksen arvo on löydetty uudestaan. Voidaankin sanoa Suomen olevan ainoa läntisen kulttuuripiirin maa, jossa verikuppaus on nykyisin  elinvoimainen hoitomuoto, ja jossa kuppaustaito on katkeamatta jatkunut näihin päiviin saakka. Osaltaan tätä selittää suomalainen laajamittainen saunakulttuuri.

 

MENE POIS, PAHA VERI

 

Ihmisen vereen on aina liittynyt jotain salaperäistä ja alkuvoimaista. Veressä uskottiin piilevän ihmisen elinvoima. Tästä syystä uskottiin myös että heikkous, sairaus ja taudit asuivat veressä ja kuppausta käytettiinkin suoneniskennän ohella pahan ja sairaan veren poislaskemiseen. Kuppaus perustui pitkään antiikin ajan Humoraalioppiin eli oppiin ruumiin kylmästä, lämpimästä ja kosteasta luonteesta sekä käsitykseen neljästä perusnesteestä: verestä, limasta sekä mustasta ja keltaisesta sapesta. Näiden nesteiden katsottiin voivan joutua epätasapainoon, jolloin kehossa ilmeni sairauksia ja vaivoja.

 

Nykykupparit haluavat karsia kuppauksen ympärillä leijailevaa mystiikkaa. Monen mielestä kuppaus on mitä maanläheisin hoitomuoto. Nykytietämyksen valossa kuppauksessa lasketaan pois kuona-ainepitoista ja elinkaarensa loppuvaiheessa olevaa verta, jonka poistuminen pakottaa luuytimen tuottamaan uusia punasoluja. Näin veri puhdistuu, uudistuu ja sen hapenkuljetuskyky paranee.

 

Kuppaus on hyvin monipuolisesti vaikuttava hoitomuoto. Yleisimmin sitä käytetään kehon lihasjännityksen lieventämiseen. Moni käy kuppauksessa myös sen virkistävän ja rentouttavan sekä oloa keventävän vaikutuksen vuoksi. Kuppauksesta on saatu apua reumaattisiin vaivoihin, korkeaan verenpaineeseen ja erilaisiin väsymystiloihin. Sillä on todettu olevan suotuisa vaikutus ääreisverenkierron paranemiseen sekä aineenvaihdunnan vilkastumiseen. Kuppaus myös alentaa korkeaa hemoglobiinia. Iho-ongelmissa ja pään alueen kiputiloissa, kuten migreenin hoidossa, on saatu hyviä tuloksia. Monien kuppareiden kokemuksen mukaan kuppauksella on voitu lievittää myös vaihdevuosivaivoja. 

 

ANTIIKKISET JUURET

 

Kuppaus on ollut tunnettu hoitomuoto ja antiikin kansojen keskuudessa. Hoitomuoto on ollut tunnettu ainakin Kiinassa, Intiassa, antiikin Kreikassa ja Roomassa, Egyptissä ja vanhojen germaanien keskuudessa. Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty Urlagaledinun, mesopotamialaisen lääkärin ja hänen orjansa Edinunugian sinetti noin vuodelta 3300 eaa. Sinetissä on kuvattuna kolme kuppaussarvea ja kirjoitus, joka viittaa heidän suorittaneen kuppausta ja suoneniskentää. Myös Kreikassa suoritetuissa arkeologisissa kaivauksissa on löydetty kuppaussarvia. Kuppaussarvet ovatkin maailman vanhimpia edelleen käytössä olevia hoitovälineitä.

 

Akupunktiolla ja kuppauksella on todettu olevan yhteisiä piirteitä. Historian valossa kuppaus on näistä kahdesta vanhempi hoitomuoto. Usein kuppauksessa käytetyt sarvituskohdat ovat pitkälti samoja kuin akupunktiossa käytettävät pisteet, vaikka vanhan ajan kuppareilla tuskin oli tietoa kiinalaisesta lääketieteestä. He toimivat kokemuksensa ohjaamina. Akupunktiopisteiden käytöllä saadaan aikaiseksi usein hyvä ja pitkäaikainen hermopää -ärsytys. Nykyisin kuppaus lasketaankin akupunktion kanssa ns. ärsytyshoitoihin, joilla pyritään aktivoimaan kehon omien parantavien voimien toimintaa ja lisäämään elimistön omien rauhoittavien ja kipua lieventävien hormonien erittymistä.

 

Keskiajan Englannissa kuppaus oli lääkäreiden erikoisalaa. Lääketieteellisissä kouluissa toimi 1700 –luvulla ns. kuninkaallisia kuppareita, jotka merkitsivät laajasti muistiin kuppaukseen liittyviä asioita. Ruotsi-Suomessa tehtiin 1500 –luvulla lääketieteellinen väitöskirja kuppauksesta.

 

KUPPARIN SAUNASSA

 

Kuppaus suoritetaan yhä vanhaan tapaan pääasiassa saunassa ja kupattava on yleensä alasti. Kupattava lämmittelee ensin saunassa, jotta iho lämpenee ja veri nousee ihon pintaan, jonka jälkeen hän asettuu kuppauspöydälle vatsalleen. Kuppari pesee kupattavan huolellisesti desinfioivalla aineella tunnustellen samalla kehon kireyksiä ja etsien sopivia kuppauspaikkoja. Pesun jälkeen kuppaussarvet asetetaan valittuihin paikkoihin. Sarven imu nostaa veren ihon pintaan. Kuppari irrottaa sarvet yksi kerrallaan, tekee sopivaksi katsomansa määrän pieniä haavoja sarven jättämän imujäljen sisäpuolelle ja asettaa sarven takaisin paikoilleen. Sarveen imeytyy tummaa, hiilidioksidipitoista laskimoverta. Sarvia tyhjennellään niiden täyttyessä. Verta poistuu kupattaessa yksilöllinen määrä, kuitenkin korkeintaan saman verran kuin verenluovutuksessa. Verentulon päätyttyä sarvet poistetaan ja kupattu alue pestään uudelleen huolellisesti.

 

Kuppausjäljet häviävät normaalisti 1-3 viikon kuluessa. Haavan lyönti ei satu, moni vertaakin tunnetta hyttysenpistoon.  Kupattavana on käyty perinteisesti pari kertaa vuodessa, maaseudun syys- ja kevättöiden rytmin mukaisesti. Nykyisin kuppauksessa suositellaan käytävän kolmen kuukauden välein eli korkeintaan neljä kertaa vuodessa.

 

 

KIRVES JA KUU

 

Monet nykykuppareista noudattavat yhä vanhoja perinteitä: mätäkuussa ei kupata ja mahdollisuuksien mukaan katsotaan kuppausaika kuun asennon mukaisesti. Perinteisesti kuppaus on suoritettu kuppauskirveellä, jollaisia monet kupparit yhä käyttävät. Yhdessä asiassa kuitenkin toimitaan hyvin eritavoin kuin ennen vanhaan. Tuolloin kuppauskirveen ja sarvien sterilointiin riittivät viina ja kiehuva vesi. Nykyisin kuppausvälineiden, kuppaustilan ja kuppaustoimenpiteen hygienia ja aseptikka ovat hyvin korkealla tasolla. 

Suomen Kansanparantajaseuran kuppareita

Seuran jäsenistössä on hoitajia eri puolella Suomea, tarvittaessa voit kysyä oman paikkakuntasi osaajista seuran sihteeriltä.

Maaria Alén, Lahti

puh. 040 7192848

www.travellamo.fi