© 2017 Suomen Kansanparantajaseura ry

SAUNA KANSANPARANNUKSESSA JA KANSANPERINTEESSÄ

Sauna on aina ollut keskeinen osa suomalaista kulttuuriperinnettä ja hoitokulttuuria. Tämä tuhansia vuosia vanha kansanperinteemme osa toimii myös keskeisenä modernin Suomen symbolina. Jopa Elias Lönnrot muisti mainita saunan monipuolisia käyttötapoja kuvatessaan parannus-, taika- ja noitasaunat, joista tunnetuin on yhä harrastettava morsiussauna. Saunominen erilaisine rituaaleineen kuului myös erottamattomana osana siirtymäriitteihimme, jotka liittyivät joko vuodenkiertoon tai ihmisen elämänvaiheisiin.

 

Alunalkaen sauna on ollut suomalaisille pyhä ja kunnioitettu paikka. Saunan pyhyyteen viittaa saunomiseen liittyvä runsaslukuinen ohjeiden ja sääntöjen kirjo. Säännöt olivat tärkeitä, koska saunassa uskottiin asustavan yliluonnollisia voimia ja henkiä, tulen ja veden väkeä. Saunanhaltijaa ei ollut syytä suututtaa epäasiallisella käytöksellä. Löyly on eräs suomenkielen vanhimmista sanoista ja se merkitsee sielua. Löylyn kuljetettavaksi on annettu toiveet ja rukoukset. Löylyn välityksellä ollaan oltu suorassa yhteydessä yläkerran väkeen ja esivanhempiin.

Kansanperinteeseemme pohjautuvat perinnesaunotukset ja hoitosaunakulttuurin elvyttäminen vahvistavat yhteyttä omiin juuriimme. Ne auttavat meitä ymmärtämään paremmin keitä olemme, mistä tulemme ja mikä kulttuurissamme on arvokasta ja säilytettävää. Suomalaisten perinnesaunotusten kautta myös vieraanamme olevat ulkomaalaiset voivat ymmärtää paremmin meitä suomalaisia.

SAUNA PARANNUSPAIKKANA

Sauna on ollut suomalaisen kansanparannuksen tärkein parannuslaitos. Vanha kansa uskoi saunan ja vihdan parantavaan voimaan. Tietäjät paransivat usein tauteja nimenomaan saunassa, kylvettäen apunaan loitsuja ja taikuutta.

Turhaa ei saunaa kutsuttu köyhän apteekiksi. Saunassa on hoidettu ihmistä kokonaisvaltaisesti. Siellä pestiin ja kylvetettiin vaikeimmatkin taudit. Saunassa myös kupattiin, hierottiin, tehtiin jäsenkorjausta ja hoidettiin kasveilla. Lämmin löyly rentoutti työn kipeyttämät lihakset ja virkisti turtunutta mieltä. Kun saunaa lämmitettiin parannustarkoituksiin, se lämmitettiin ukkosen kaatamilla puilla tai pihlajalla, joka oli Ukolle, ukkoselle, omistettu puu. Parannussaunan lämmityksestä ei myöskään pidetty suurta meteliä vaan se tehtiin kaikessa hiljaisuudessa.

 

HOITAVA VIHTOMINEN

Vihtominen on yhtä vanhaa perinnettä kuin saunominenkin. Löylyssä tapahtuva hoitava vihtominen oli myös yksi moniulotteisista suomalaisen kansanparannuksen hoitomuodoista. Maamme vanhasta, rikkaasta kylvetyskulttuurista on jäljellä enää jäänteitä ja  hoitavan vihtomisen osaajia  on maassamme tällä hetkellä vain kourallinen. Erityisesti vihtomisen moniulotteisia merkityksiä ei  maassamme juurikaan enää tiedosteta. Entisaikoina nimittäin tiedettiin, että vihta, joka on ”tulen tuttu ja kiuaskivien koskettelema” auttaa paitsi sairauksien estämisessä, vaikuttaa myös ihmisen tunne-elämän vaivoihin. Vihtomisella on siis paitsi fyysistä mielihyvää tuova ja kehon toimintoja kuntouttava vaikutus, merkitystä myös henkisenä ja tunne-elämää puhdistavana rituaalina. Parannettaessa vihdottiin vaiva pois kehosta.

Hoitavaa vihtomista voisi kuvata eräänlaiseksi hieronnan ja fytoterapian eli kasvilääkinnän yhdistelmäksi. Se vaikuttaa niin mekaanisen kosketuksen ja aromaattisen tuoksun, kuin esteettisen elämyksen ja energeettisen vuorovaikutuksen kautta, mutta myös kulttuurin ja myyttien välityksellä. Meille suomalaisille ei tuota vaikeuksia ymmärtää varsinkaan viimeisintä vaikutuksen kenttää. Erityisesti Kalevala ja Suomen Kansan Vanhat Runot pitävät huolen siitä, että suomalaisten kulttuuris-mytologinen yhteys saunomisen, kylvetyksen ja parantumisen välillä säilyvät mielessämme.

Paraneminen lähtee liikkeelle aina hoidettavasta itsestään, mutta hoitavassa vihtomisessa luodaan olosuhteita, joissa tervehtyminen voi alkaa. Rauhoittava löyly ja vihtominen voivat uudistaa ja puhdistaa nykyajan kiireestä ja stressistä kärsiviä ihmisiä niin fyysisellä, psyykkisellä kuin henkiselläkin tasolla. Fyysisellä tasolla vihtominen paitsi puhdistaa konkreettisesta liasta, myös kuntouttaa lihaksistoa ja elvyttää kehon toimintoja, kuten aineenvaihduntaa ja verenkiertoa. Psykosomaattisella tasolla vihtomisella vaikutetaan tietoisesti hermoston aktivointiin tai rentouttamiseen. Asiansa osaava vihtoja ymmärtää miten hermosto toimii yhteistyössä hormonaalisen ja lymfaattisen järjestelmän kanssa, ja  toimii hoitotilanteessa tämän tietämyksensä pohjalta. Maailmalta löytyykin paljon tutkimustietoa kehon ja mielen reaktioista saunaan ja vihtomiseen.

 

Perinteinen vihtominen on usein myös henkisen puhdistautumisen rituaali. Vihtomisen vaikutuksista henkisellä tasolla ei juurikaan ole nykyaikaista tutkimustietoa. Tämä kehon ja hengen yhteys on tunnettua vanhan perimätiedon valossa. Vihtominen on tiedostavaa toimintaa, jolla voidaan puhdistaa henkisiä tukoksia ja vahvistaa juuriyhteyttä. Sen elvyttäviin vaikutuksin kuuluu siis mahdollisuus saavuttaa kokemuksellinen yhteys vanhoihin tapoihin ja perinnetietoon eri muodoissaan.

 

Perinnesaunotuksista sanottua: ”…saunahetken ja tilan rauha antaa mahdollisuuden päästä yhteyteen jonkun suuremman kanssa. Mieli, keho ja sielu rauhoittuvat, puhdistuvat ja virkistyvät…..” ja: ”…tapa on jättänyt pysyvän kiitollisuuden ja kunnioituksen näitä perinteisiä, kotosuomalaisia hoitomuotoja kohtaan. Tässä hektisessä, aikataulutetussa nykyajassa on lohduttavaa saada kokea se ikiaikainen rauha ja kiireettömyys mikä perinnesaunassa on läsnä. Perinteinen kylpeminen on hoitavaa, sanatonta yhdessä oloa. Se liittää meidät uudelleen yhteen esivanhempien ketjuun, palauttaa mielimme sen mistä olemme tulleet ja mihin jälleen palaamme….”.

"Silloin vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen,

Saattoi saunan lämpimäksi, kivet löylyn lyötäväksi

puuhu’illa puhtahilla, ve’en tuomilla haloilla.

Vei on vettä verhossansa, kantoi vastat varjossansa,

hauteli haluiset vastat, satalatvat lauhutteli.

Löi siitä simaisen löylyn, mesilöylyn löyhäytti

läpi kuumien kivien, palavojen paaterojen.

Sanovi sanalla tuolla, lausui tuolla lausehella:

”Tule nyt löylyhyn, Jumala, iso ilman, lämpimähän

tekemähän terveyttä, rauhoa rakentamahan!

Pyyhi pois pyhät kipunat, pyhät saastat sammuttele,

lyötä maahan liika löyly, paha löyly pois lähetä,

ettei polta poikiasi, turmele tekemiäsi!"

SAUNAN TERVEYSVAIKUTUKSISTA

 

Sauna on luonnollinen osa nykyajan terveellistä elämäntapaa. Hoitosaunassa voi rentoutua ja hidastaa kiireisessä arjessa. Siellä voi lievittää henkistä stressiä, vetreyttää kehoa ja hoitaa henkistä kuntoa.

 

Saunan vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu paljon niin Suomessa kuin ulkomailla. Saunassa vaikuttavat lämmön ja kylmän vaihtelu sekä vesi ja kosteus, joista jokainen on voimakas luonnollinen hoitokeino. Sauna itsessään siis jo on hoito, mutta saunan lämmössä toteutettavien erilaisten hoitojen kautta sen vaikutus vielä tehostuu.

 

Ihomme on ihmisen suurin kuona-aineita erittävä elin. Hikoilu löylyssä avaa ihohuokosemme, joten iho puhdistuu syvältä. Saunoessa jopa 70% sydämen pumppaamasta verestä voi kiertää ihon kautta vilkastaen siten pintaverenkiertoa. Vilkastunut pintaverenkierto ja hikoilu yhdessä poistavat kehostamme tehokkaasti kuona-aineita.

 

Saunomisen on tutkitusti osoitettu vaikuttavan myönteisesti mm. sydämen vajaatoimintaa potevilla. Saunoessa sydämen pumppausteho parani, verenpaine aleni ja sydämen koko pieneni. Olo ylipäätään helpottui eli sydän oli paremmassa kunnossa.

 

Löyly vaikuttaa myös myönteisesti hengitysteiden limakalvojen toimintaan. Se vähentää tulehdusta ja lievittää yskänärsytystä. Saunominen sopii siten myös astmaatikoille laajentamalla keuhkoputkia.

 

Saunominen lisää aivoissa hyvää oloa tuottavan endorfiinin tuotantoa. Toisaalta saunan lämmin, rauhallinen ilmapiiri aiheuttaa hyvänolon tunteen. Ennen vanhaan saunaa verrattiinkin omaan perheeseen: se oli kuin isä ja äiti, veljet ja sisaret. Lämmin, elävä syli. Oli niin tai näin, saunan on todettu vähentävän stressiä ja parantavan energiatasoa.

 

Reumapotilailta saadun palautteen mukaan kivut voivat vähentyä saunailtana. Allergikoille sauna sopii kunhan he eivät altistu itseään allergisoiville aineille. Allergioista kannattaakin kertoa saunottajalle etukäteen.

 

Sauna rentouttaa fyysisesti. Se lieneekin yksittäisistä terveysvaikutuksista merkittävin. Lämpö heikentää kouristuksia, lihasten jännitys vähenee ja palautuminen rasituksesta nopeutuu. Saunominen myös parantaa nivelten toimivuutta.

 

Sauna vaikuttaa myönteisesti myös nukkumiseen. Saunomisen jälkeen nukahtaminen on suurimmalla osalla helpompaa. Saunominen parantaa unen laatua lisäämällä syvän unen määrää ja joka puolestaan vaikuttaa positiivisesti muistiin, oppimiseen ja ongelmanratkaisuun. Hyvän unen kautta saunominen edesauttaa siten ajattelua ja tärkeiden päätösten tekemistä.

 

Saunominen aiheuttaa harvoin lääkehoitoon liittyviä ongelmia.

 

Sauna ja alkoholi eivät sovi yhteen eikä löylyihin pidä mennä humaltuneena.Tämä ei ole moraalinen, vaan lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu vaara, jolla voi olla ikävät seuraamukset.

 

Saunoessa tulee kuitenkin huolehtia nesteytyksestä sillä hikoillessa poistuu runsaasti nestettä. Juomalla riittävästi ja vilvoittelemalla vältetään saunan jälkeinen päänsärky. Paras saunajuoma onkin raikas vesi.

Suomen Kansanparantajaseuran vihtojia

Seuran jäsenistössä on hoitajia eri puolella Suomea, tarvittaessa voit kysyä oman paikkakuntasi osaajista seuran sihteeriltä.

Maaria Alén, Lahti

puh. 040 7192848

www.travellamo.fi

VIHTA, LAHJA LUONNOLTA

Hoitavassa vihtomisessa käytetään useita erilaisia vihtoja,  joiden avulla löylyä ohjataan iholle kuhunkin hoitotilanteeseen sopivalla tavalla. Toki vihtaa käytetään myös mekaaniseen lihasten käsittelyyn. Meillä Suomessa tuiki tuttu koivu on vain yksi, vaikkakin monipuolinen puu, josta voi valmistaa hoitovihdan. Puista valmistettuja vihtoja käytetään tuoreena tai puulajista riippuen niitä voidaan myös kuivattaa. Yrttivihdat käytetään aina tuoreeltaan.

Voimakas vihta koottiin perinteisesti uudenkuun aikaan tai kolmen tien risteyksessä kasvavan puun oksista. Parannusvihta koottiin usein koivun sijaan lepän oksista. Toisinaan vihta saattoi olla pihlajasta tai pajustakin. Vihtoja tehtiin myös yrteistä.

Vihtomisen lisäksi hoidettava saatettiin myös kääriä koivu- tai yrttihauteisiin. Kiuaskivellä tai tietystä kohtaa saunan lattialta otetulla maalla on myös ollut parantavaa vaikutusta.

Vihdan kautta luodaan suora yhteys luontoon. Vihta tuleekin ymmärtää lahjana luonnolta, joten sitä on kunnioitettava ja säilytettävä hyvin. Erilaisilla hoitovihdoilla voidaan saada aikaan erilaisia vaikutuksia. Eri kasvilajeissa on erilaisia ainesosia, kuten parkkiaineita, saponiineja, desinfioivia aineita ja aromaattisia öljyjä, joiden kautta voidaan vaikuttaa ihmiseen fysiologisella, psykosomaattisella ja energeettisellä tasolla. Esimerkiksi kasveista erittyvät kemialliset yhdisteet voivat vahvistaa kehon vastustuskykyä eli kasvien avulla voimme ikään kuin muistuttaa kudoksiamme tai vaikka aineenvaihduntaamme oikeasta toimintamallista. Eri kasvilajeilla on myös kulttuuris-mytologisesti ymmärrettäviä vaikutuksia. Esivanhempamme tiesivät, mitkä kasvit suojelivat, rauhoittivat ja puhdistivat, mitkä rentouttivat tai aktivoivat, mitkä olivat naisen, mitkä miehen väkeä vahvistavia, mitkä kasvit yhdistivät aliseen, mitkä yliseen. Me olemme tämän lähes unohtaneet. Perinnesaunojen ja hoitavan vihtomisen avulla voimme palauttaa keskuuteemme tätä esivanhempiemme vanhaa myyttistä tietoa.

 

Suomalainen kansanparannus pohjautuu luonnon parantavaan ja eheyttävään voimaan. Siihen, kuten saunaankin, liittyy olennaisesti pysähtyminen ja kuunteleminen. Vaikka hoitavan vihtomisen taito onkin maassamme nykyisin vähäistä, kielessämme kukkii kenties maailman rikkain kielikuvasto eri tyyppisille vihtomistavoille. Suomenniemeläisissä saunoissa vihtoja liidätellään, viuhutellaan, ripsutellaan, ropsutellaan, ravistellaan,  varistellaan, läpsytellään, vedellään, hopsitaan, huiskitaan, rummutellaan, läiskitään, isketään, hakataan, piestään, haudotaan ja painellaan.